Bitcoinin hintakäytös ja ihmisten käyttäytyminen bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen ympärillä on erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Korostan nyt, että tässä artikkelissa käsittelen nimenomaan asian psykologista ja peliteoreettista puolta. En käy tässä artikkelissa juurikaan läpi Bitcoinin taustalla vaikuttavaa lohkoketjuteknologiaa. En rehellisesti sanottuna koe ymmärtäväni asiaa niin hyvin, että minulla olisi antaa siitä itsevarmoja mielipiteitä. Minulla ei myöskään ole näkemystä siitä, mikä on Bitcoinin tai muidenkaan kryptovaluuttojen asema tässä yhteiskunnassa 10 vuoden päästä. En siis ota näkemystä myöskään siihen, mihin suuntaan Bitcoinin hinta lähtee jatkossa menemään. Tarkoitus on vain observoida jo tapahtuneita asioita ja ehkä heittää muutamia arvauksia tulevaisuudesta kaikille pohdittavaksi.
Blockchain -teknologia ja siihen sijoittaminen on melko irrallaan koko Bitcoin -huumasta, joten sen käsittelylle varaan oman kirjoituksen joskus tulevaisuudessa.
Esitin tänään Twitterissä seuraavanlaisen kuvan:
Nehän ovat kuin kaksi marjaa! Ainakin toistaiseksi… pic.twitter.com/PljB8WtnrG
— Tomi Haataja (@TomiHaataja) January 17, 2018
Jos Twiitti ei näy, niin voit avata sen tästä linkistä. Käytännössä olen asettanut kuvaan päällekkäin klassisen esityksen kuplan anatomiasta ja Bitcoinin hintakuvaajan. Ainakin toistaiseksi nämä näyttävät sopivan yksi yhteen toistensa kanssa. Alla siis hahmotelma näistä kahdesta kuvasta, jotka olen Twiitissä yhdistänyt.
Miten niin Bitcoin on kupla? Ei Bitcoin voi olla kupla, koska kaikki sanovat sen olevan kupla!
Tätä argumenttia kuulee varsin usein kaikkien kuplien yhteydessä. Esimerkiksi nykyistä osakemarkkinakuplaa (joka ei ole siis vielä puhjennut) kuvataan ilmaisulla “The most hated bubble ever”, koska niin moni sijoittaja ja asiantuntija on ollut osakemarkkinan suhteen pessimistinen jo vuosia. Kuplan olemassaolo on siis nähty jo kauan, mikä saa tietysti monet vetämään sen johtopäätöksen, ettei kyseessä voi olla kuplaa.
Tällä logiikalla kuvattuna kupla tarkoittaa siis sellaista hintanousua, jonka järjettömyyttä valtaosa ihmisistä ei vielä tiedosta. Tämä tiedostamattomuus tekee hintanoususta kuplan. Tällainen tulkinta kuplan olemuksesta on tietysti monien mielestä aika intuitiivinen, mutta valitettavasti intuitiivinen on tässäkin tapauksessa yhtä kuin väärä (niinkuin markkinoilla ja taloudessa yleensä).
Kuplia on tutkittu käyttäytymistieteellisen rahoituksen näkökulmasta paljon ja tässä kohtaa suosittelen kaikkia lukemaan taloustieteen Nobel-voittajan Robert Shllerin kirjan Irrational Exuberance (sama kirja löytyy halvimmalla Amazonista.) Kirjassa Robert Shiller selittää miten talouden hintakuplat rakentuvat, erilaisia teorioita niiden taustalla vaikuttavista ajureista sekä esittelee omissa tutkimuksissaan keräämäänsä dataa siitä, mitä ihmiset ajattelevat markkinoista eri aikoina.
Shillerin tutkimus osoittaa, että markkinakuplien aikaan yhä pienempi määrä ihmisiä on sitä mieltä, että markkina ei ole yliarvostettu. Sen lisäksi yhä useampi sijoittaja tiedostaa kuplan olemassaolon, mitä syvemmälle kuplassa mennään. Alla on viimeisintä dataa esimerkiksi Shillerin Valuation Confidence -indeksistä. Indeksi kuvaa siis niiden ihmisten prosenttiosuutta kyselyyn vastanneista, joiden mielestä markkina ei ole yliarvostettu:
Kaikki tietävät, että Bitcoin on kupla – Siksi yritämme hyötyä kuplasta viimeiseen asti
Lienee itsestäänselvää, että kaikki ovat tienneet Bitoinin olevan kupla jo kauan aikaa siitä lähtien, kun hinta oli vain muutamia tuhansia dollareita. Sen tiesi ainakin Hesari ja jokaikinen taksikuski, joten todennäköisesti sen tiesi myös kaikki Bitcoiniin “sijoittaneet”.
Bitcoinin hintanousu ja kuplan paisuminen entisestään perustui itseasiassa siihen faktaan, että kaikki tietävät Bitcoinin olevan kupla: Koska Bitcoin on kupla, sen hinta voi nousta vielä vaikka kuinka paljon ja minä voin ansaita paljon rahaa ratsastamalla tämän kuplan turvin pilviin saakka (ja poistumalla juuri oikeaan aikaan pelistä, mikä onkin spekulatiivisen sijoittamisen vaikein asia).
Siinä vaiheessa, kun kukaan ei näe enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin sen, että hinta nousee, niin ollaan jo lähellä kuplan puhkeamista. Kun kaikki ostajat ajattelevat, että ostan Bitcoinia vain koska sen hinta nousee, niin siinä vaiheessa pienikin muutos hinnassa alaspäin voi aiheuttaa massiivisen paniikin. Kun Bitcoinin hinta ei enää nousekkaan 100 % viikossa, niin se viimeinenkin argumentti ostaa Bitcoineja katoaa. Sen jälkeen kaikilla on vain argumentti myydä ja silloin ihmiset totisesti myös myyvät.
En nimittäin jaksa uskoa, että juuri kukaan viimeisen parin kuukauden aikana Bitcoiniin “sijoittaneista” on koskaan edes opiskellut, mitä lohkoketju oikeasti tarkoittaa tai miten Bitcoinin lohkoketjuteknologia toimii. Viimeisen parin kuukauden aikana 99 % Bitcoinin ostajista on ostanut Bitcoineja vain, koska sen hinta nousee. Kun hinta ei enää nouse, tämä valtava ostajien massa katoaa: Koska ostajatkin tiedostivat, että tarkoitus on ratsastaa kuplalla. Ostajat ovat silloin myös hyvin tietoisia kun kupla puhkeaa ja myyvät silloin paniikissa.
Bitcoinin kohdalla ongelmia on aiheuttanut paljon se, että juuri pahimpien romahdusten aikaan pörssejä on suljettu ja kaupankäynti on ollut melkein mahotonta tai hyvin hidasta. Bitcoin-verkon yksi suurimmista ongelmista on minun käsittäkseni nimenomaan transaktioiden käsittelyn hitaus, mikä ei tee Bitcoinista kovin houkuttelevaa spekulatiivista sijoituskohdetta. Hyvä spekulatiivinen sijoituskohde on sellainen, josta pääsee nopeasti eroon säällä kuin säällä. Tällaisia on aika harvassa.
Onko Bitcoin -ekosysteemissä refleksiivisiä komponentteja?
Markkinoiden refleksiivisyys tarkoittaa sitä, että hintojen muuttuminen ohjaa sijoittajien käyttäytymistä, joka taas vaikuttaa hintoihin, mikä taas vaikuttaa edelleen sijoittajien käyttäytymiseen ja niin edelleen. Kuten huomaat, kyseessä on positiivinen palauteketju: Kun mikrofoni on liian lähellä kaiutinta, pienikin ääni voi saada aikaan feedback-efektin, jonka seurauksena kuuluu valtavan kova korvia kiduttava ääni.
Onko Bitcoin -ekosysteemissä komponentteja, jotka saattavat aiheuttaa tällaista refleksiivisyyttä ja ennen kaikkea kurssilaskua voimistavalla tavalla. Nämä ovat vain puhtaita arvailuja, joten asian paremmin ymmärtävät saavat minun puolestani kommentoida oman paremman näkemyksensä alle.
Spekulatiivinen kupla on jo ylipäätään itseään ruokkiva ilmiö molempiin suuntiin
Tämän me jo tiedämme. Hintanousu ruokkii hintanousua, kunnes tulee ensimmäinen laskupäivä ja sen jälkeen lasku alkaa ruokkia laskua. Bitcoin ja kaikki muutkin hintakuplat, kuten osakemarkkinoiden nykyinen kupla, on klassinen esimerkki laillisesta pyramidi-huijauksesta. Uusien sijoittajien tuotto perustuu siihen, että löydät jostain sinua tyhmemmän uuden sijoittajan, joka maksaa sinulle korkeamman hinnan (greater fool theory).
Sama toimii käänteisesti kun mennään alaspäin eli kukaan ei enää kukaan ei halua toimia ostavana osapuolena, ellei hinnat romahda totaalisesti. Ja toisaalta totaalisella hintaromahduksella on yleensä tapana karkoittaa ostajia.
Bitcoin -transaktioiden verifiointi perustuu louhintaan. Mitä jos louhinta lakkaa kannattamattomudeen takia?
Törmäsin tähän Bloombergin juttuun, jossa väitetään, että esimerkiksi kiinalaisille louhijoille Bitcoinien louhinta säilyy kannattavana ainakin niin kauan, kun hinta pysyy yli 6925 dollarin tasolla. Mitä tapahtuu louhinnalle, jos mennään tämän tason alle? Miksi kukaan haluaisi enää sen jälkeen louhia Bitcoineja tappiolla? Jos hinta laskisi esimerkiksi 4000 dollariin ja kaikki louhinta lakkaa, niin et voi enää tehdä verifioituja transaktioita eli et käytännössä voi myydä Bitcoinejasi ainakaan samassa mielessä kuin vielä nyt voit.
Korjatkaa toki jos olen väärässä tai jos tuo taso on arvioitu väärin. Jos tämä kuitenkin pitää paikkaansa, niin Bitcoinin hinnan laskeminen lähelle tuota breakeven-tasoa voi aiheuttaa entistä korostuneempaa paniikkimyyntiä, mikäli ihmiset pelkäävät louhinnan loppumista. Toisinsanoen, mitä enemmän hinta laskee, sitä suurempi paniikki ihmisillä on myydä. Kun paniikki kasvaa, transaktiot hidastuvat ja pörssit saattavat kaatua.
Voiko fuutuurikaupankäynti lisätä isojen pelaajien motivaatiota manipuloida Bitcoinin kurssia alas?
Bitcoin-futuurit ovat käteissetlattuja eli voit tavallaan harrastaa Bitcoin-kaupankäynnistä täysin erillisessä ympäristössä vedonlyöntiä kaikessa rauhassa. Nyt jos tehdään oletus, että suuri pelaaja ottaa futuurien kautta massiivisen short-position Bitcoiniin, niin eikö hänellä ole aika suuri motivaatio ehkä hieman manipuloida Bitcoinin kurssia alas?
Miten tämä sitten käytännössä tapahtuisi, se on kokonaan toinen juttu, mutta esimerkiksi näin: Sinä ja minä sovimme, että vaihdamme keskenään samoja Bitcoineja edestakaisin koko ajan madaltaen hintaa edelliseen transaktioon verrattuna. Tekniikkaa kutsutaan termillä painting the tape eli käytännössä kumpikaan meistä ei häviä rahaa tässä veivaamisessa. Tai vaikka hieman häviäisikin, niin voiko nettovaikutus silti jäädä short-position takia voitolliseksi?
Bitcoinin kurssimanipulaatiota kun ei kukaan pysty valvomaan tai osoittamaan toteen, koska kaupankäynti on anonyymiä, mutta olen aika varma, että tällaista tapahtuu vähintäänkin silloin tällöin. Toki se on todettava, että lähes kaikki isoimmat markkinapaikat toteuttaa transaktiot sisäisesti ja vasta sen jälkeen nämä viedään isoina blokkeina lohkoketjuun. Manipulointi on siis ainakin teoriassa mahdollista ja varmaankin myös käytännössä. Ainakin tämän mahdollisuuden pohtiminen on kiinnostavaa.
Nyt jos Bitcoinin kurssi on laskenut rajusti, niin ehkä näillä isommilla pelureilla on isommat motiivit heittää lisää vettä myllyyn ja hyötyä tästä paniikista. Koska Bitcoinia itsessään ei juurikaan myydä lyhyeksi, niin Bitcoin -kaupankäynnistä puuttuu romahdusta jarruttava komponentti, mikä löytyy esimerkiksi osakkeista lyhyeksimyynnin takia: Kun lyhyeksi myyjät lunastavat voittoja ja sulkevat positioita, se aiheuttaa ostopainetta ja siten jarruttaa kurssilaskua.
Miksi juuri sinä tiedät jotain, mitä muut eivät?
Haluan vielä lopuksi tuoda esille kaikkein tärkeimmän asian, jos haluat menestyä spekuloinnissa, treidaamisessa tai sijoittamisessa. Minä en siis lähtökohtaisesti tuomitse Bitcoin-spekulantteja tai muitakaan krypot-spekulantteja. Olen kuitenkin aika skeptinen sen suhteen, miksi kukaan tähän mennessä tapaamani ihminen ymmärtäisi kryptovaluutoista tai Bitcoineista enemmän kuin kukaan muu tai edes suurin osa muista. Miksi tämä on sitten niin tärkeä kysymys?
Se on ihan helvetin tärkeä kysymys. Kaikki spekulointi on lähtökohtaisesti nollasummapeliä ja kun mukaan lasketaan kulut, niin peli muuttuu miinussummapeliksi: Sinun tuotto on jonkun toisen tappio ja ainoa varma voittaja on transaktioiden välittäjä. Myös sijoittaminen on spekulointia lukuunottamatta passiivista indeksisijoittamista tai jotain muuta järkevästi toteutettua sijoitusmuotoa (esimerkiksi asuntosijoittaminen tietyillä kriteereillä), hyvin pitkällä aikavälillä ja sillä oletuksella, että talouskasvu jatkuu myös tulevaisuudessa.
Nollasummapelissä menestyäksesi sinun tulee löytää transaktion toiselle puolelle sinua itseäsi tyhmempi osapuoli juuri kyseisessä asiassa. Miten todennäköistä arvelet tämän olevan Bitcoin-kaupankäynnissä? Mietitään nyt aluksi vaikkapa kaikkia mahdollisia argumentteja, mitä voit keksiä Bitcoinin tai minkä tahansa muun kryptovaluutan arvonnousun puolesta. Mistä nuo argumentit ovat peräisin? Ovatko ne puhtaasti sinun oman ajattelu – ja tutkimustyön tulosta? Vai oletko kenties lukenut nuo argumentit netistä tai kuullut kaverilta.
Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on siitä, että kaikki tietävät täsmälleen samat asiat kuin mitä sinä tiedät, joten silloin kaikki muutkin ovat menneet ja ostaneet Bitcoineja. Tämä nostaa Bitcoinin hintaa juuri sen verran, että kaikki nuo odotukset ja argumentit Bitcoinin puolesta on jo hinnoiteltu nykykurssiin.
Koetko omaavasi kilpailuetua?
Tätä kutsutaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesiksi (EMH – Efficient Market Hypothesis). Kaikesta siihen liittyvästä aiheellisesta kritiikistä huolimatta EMH pitää aika hyvin paikkaansa 99 % ajasta. Tottakai hinnat ovat joskus väärin, mutta lähtökohta on se, että sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia hyödyntää tätä väärinhinnoittelua tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Varsinkaan maailman seuratuimmilla markkinoilla – Ja kyllä, kryptot ovat yksi maailman seuratuimmista markkinoista. Lisäksi kryptojen seuraajakunta on vähintäänkin ollut ennen viimeistä kuplaa melko viisasta porukkaa. Sinulla ei siis ole tyhmiä vastustajia.
Jos aiot vielä esimerkiksi “ostaa dipistä” Bitcoineja tai mitä tahansa muuta kryptovaluuttaa, niin mieti mikä on juuri sinun kilpailuetusi. Miksi muut eivät tietäisi sitä, mitä sinä jo tiedät tai miksi muut eivät ajattelisi samalla tavalla kuin sinä. Ylipäätään on tärkeää tunnistaa, kenen kanssa pelaat ja kryptovaluutoissa tätä on aika mahdotonta tietää. Jos et pokeripöydässä jonkin aikaa istuttuasi tiedä kuka on maksaja, se olet yleensä sinä.
Kirjoitin tästä todella pitkästi juttua eilisessä blogitekstissäni, joten suosittelen tutustumaan siihen vielä tarkemmin. Tottakai sattuman ansiosta voit onnistua tekemään isojakin tuottoja. Todennäköisesti saamme ensi syksynä lukea lehdistä kymmenistä suomalaisista Bitcoin-miljonääreistä. Se on ihan normaalia tällaisessa pelissä. Älä kuitenkaan tee johtopäätöksiä yhtään mistään, koska kuka tahansa voi arvata seuraavat 10 kolikonheittoa onnistuneesti putkeen.
Lopuksi
Haluan vielä korostaa, että minulla ei ole mitään käsitystä siitä, mihin suuntaan Bitcoinin hinta etenee. Olisi ehkä loogista olettaa, että romahdus jatkaa samaa menoa kuin mitä Twiittaamani kuva antaa olettaa, mutta näitäkään ei koskaan voi tietää.
Jos päätät ostaa Bitcoineja, niin kannattaa todellakin miettiä, miksi juuri sinä osaat ostaa “liian halvalla”. Koska on hyvin todennäköistä, että sinä olet aivan yhtä hukassa kuin me kaikki muutkin ja tässä pelissä voittajia on ne muutamat fiksut tyypit, jotka on ehkä jo poistuneet pelistä suurimmaksi osaksi.
Lohkoketjun suhteen olen ainakin positiivinen, mutta en ole vielä täysin varma, onko lohkoketjusta hyötyä nimenomaan arkisten transaktioiden verifioinnissa verrattuna lohkoketjun ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai ylipäätään vaadittavaan vaivannäköön. Mahdollisesti, mutta ainakin esimerkiksi arvopaperikaupankäynnin suhteen olen vakuuttunut, että lohkoketjusta olisi tässä kohtaa merkittävää hyötyä. Varmasti myös muitakin hyödyllisiä käyttökohteita lohkoketjulle löytyy vaikka millä mitalla.
Lopuksi täytyy vielä todeta, että Bitcoin-huuma vaikuttaa analogiselta 2000-luvun internetkuplan Cisco Systemsiin. Jos palaa hieman ajassa taaksepäin ja tutustuu niihin perusteisiin, joilla ihmiset tekivät sijoituksia aivan järjettömän kalliiseen Ciscoon, niin käytännössä silloin moni ajatteli, että sijoitus Ciscoon = sijoitus internetiin. 20 vuotta sitten kaikki eivät vielä täysin ymmärtäneet internetin merkitystä, joten Cisco Systems vaikutti tavalliselle tallaajalle vähän samalta, kuin miltä Bitcoin vaikuttaa tänään, kun ajatellaan lohkoketjua.
Miten Cisco Systemsin sitten kävi? Kyseessähän on edelleen elinvoimainen ja menestynyt bisnes. Osakekurssi ei ole kuitenkaan koskaan palannut lähellekään yhtä korkealle tasolle, kuin 2000-luvun huumassa.
Kirjoitit: “Blockchain -teknologia ja siihen sijoittaminen on melko irrallaan koko Bitcoin -huumasta, joten sen käsittelylle varaan oman kirjoituksen joskus tulevaisuudessa.”
Tässä menet metsään. Lohkoketjuprojekteihin sijoittaminen tapahtuu bitcoinin kautta, ja utility -tokeneiden hinnat määräytyvät bitcoineina, ja niin kauan kun lohkoketjuprojekteissa on todellista legitimiteettiä (sitä on, ovatko niiden hinnat kuplassa, en osaa sanoa), niin bitcoin pitää pintansa.
Termi digitaalisesta kullasta on vähän hölmö ja kliseinen, mutta bitcoin on siis koko lohkoketjuekosysteemin ja siihen liittyvän sijoittamisen “kulta”.
Esille tuomasi pointti on mun mielestä varsin yleinen väärinymmärrys. Tuo ei ole mikään argumentti sen puolesta, että Bitcoin liittyisi välttämättä yhtään mitenkään tällä hetkellä työstettäviin muihin lohkoketju-projekteihin. Miksi ihmeessä isot firmat tarvitsisi tai haluaisi käyttää bitcoinia yhtään mihinkään omissa yksityisissä blockchain-projekteissa? Esimerkkinä nyt vaikkapa Visan B2B-connect. Lisäksi maailman pörsseistä löytyy vaikka kuinka paljon blockchain-teknologian sovelluksia kehittäviä firmoja, joten bitcoinia ei tarvitse sijoitusprosessissa mihinkään. Se, että utility-tokeneiden hintoja voi laskea Bitcoineissa, ei tarkoita mitään. Aivan yhtä hyvin voin mitata niiden hintoja öljyssä, kullassa tai vaikka sokerikiloissa. Se, että Bitcoinia voidaan käyttää mittayksikkönä, ei tarkoita vielä yhtään mitään.
Jos avaisit hieman paremmin, miksi Bitcoin on mielestäsi olennainen osa kehitteillä olevia lohkoketju-projekteja?
Ihan normi korrektio oli, eikä mikään romahdus kun käväisi tuossa 20 viikon ema ja ma tuntumassa pyörimässä
Hyviä pointteja!
Mielestäni kryptokeskusteluissa on nähtävissä pääosin turhan jyrkkä kahtiajakautuminen, on kuplanhuutelijat (en tarkoita välttämättä sinua) sekä kryptoihin uskovat. Itse olen näiden kahden leirin “välimaastossa”.
Tosiaan on vaikea tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta näen kryptovaluuttojen tuottopotentiaalin niin suurena, että en halua jättää tilaisuutta käyttämättä. Jonkinlaista fomoa siis itsellä, se myönnettäköön. Minulla on kiinni kryptoissa tällä hetkellä noin 5% koko sijoitusportfoliostani, ja tulevaisuudessa varmaankin maksimissaan 10%.
Riskinenkin sijoituslaji voi pienentää salkun kokonaisriskiä, jos se ei korrelloi salkun muiden sijoituslajien hinnankehityksen kanssa (esim osakkeet). Ainakin tällä hetkellä kryptovaluuttojen hinnat ovat täysin tai lähes täysin riippumattomia perinteisistä markkinoista. Toki tämä voi muuttua tulevaisuudessa.
Kryptoihin sijoittamisessa voi menettää maksimissaan oman sijoitetun pääoman (ilman lainarahaa), aivan kuten osakkeissakin. Näen kuitenkin asian niin, että fiksusti kryptomarkkinoihin sijoittamalla tuottoprosentit voivat olla niin paljon suuremmat kuin osakemarkkinoilla, että tilaisuus kannattaa hyödyntää 🙂
Ihan hyvä teksti, joskin mielestäni liian kriittinen ja yksipuolinen bitcoinia sekä muita kryptoja kohtaan.
Vielä vuonna 2018 karu tosiasia on se, että rahan lähettämisessä voi kestää jopa päiviä, ennen kuin se saapuu vastaanottajalleen. Kryptot ratkaisevat tämän ongelman, tosin nyt bitcoinilla on ongelmia transaktiokustannuksissa sekä -nopeuksissa. Maailmassa on myös yli 2 miljardia ihmistä ilman omaa pankkitiliä, kryptot tulevat tässäkin apuun.
Kryptovaluuttoja on kohta jo 1500, mutta edelleenkin puhutaan lähes pelkästään bitcoinista. Toki 90% vaihtoehtoisista altcoineista on turhuuksia. Varteenotettavia kryptovaluuttoja ovat kuitenkin esimerkiksi Litecoin, Ethereum, Cardano, Neo, Substratum jne jne. Nämä eivät todellakaan ole mitään tulppaaneja, joilla ei ole mitään oikeata käyttötarkoitusta. Moni ei tiedä sitä, että lohkoketjuteknologiaa ja krypto”valuuttoja” käytetään moneen erilaiseen asiaan, ei pelkästään maksamiseen. Jotkut puhuvat lohkoketjuteknologiasta jopa Internet 3.0:llana.
Kuplan huutelijat ovat siinä mielessä oikeassa, että kryptojen hinnat ovat nousseet kiihtyvään tahtiin. Toisaalta, hinnat nousevat käyttäjämäärien kasvaessa. Metcalfen lain mukaan verkon arvo on verrannollinen sen käyttäjien lukumäärän neliöön. Tällä hetkellä kryptoja omistavat/käyttävät alle 1% kansasta, mitä jos viiden vuoden päästä vaikkapa 3% maailman ihmisistä omistaa tai käyttää kryptoja maksamisessa? En näe tätä skenaariota ollenkaan mahdottomana. Entä 10 vuoden päästä? Voi olla, että tulevaisuudessa moni kuplanhuutelija katuu, ettei sijoittanut uuteen ja todennäköisesti maailmaa mullistavaan teknologiaan.
Montako prosenttia kryptomarkkinoiden tai bitcoinin arvon pitää tippua, että kupla puhkeaisi?
6.1.2018 bitcoinin arvo oli parhaimmillaan 17500 dollaria, eilen 17.1.2018 bitcoinin arvo kävi 9600 dollarissa.
Se on noin 45% hinnanlasku 11 päivässä. Moni voisi puhua kuplan puhkeamisesta? Päivää myöhemmin 18.1 bitcoin kelluu noin 12 000 dollarissa, eli jonkunnäköinen recovery on ainakin toistaiseksi tapahtunut. Silti bitcoinin hinta on noin 12-kertainen verrattuna vuodentakaiseen.
Suosittelen jokaiselle huutelijalla tutustumista coinmarketcap.com -sivustoon, josta voi tutustua kätevästi eri kryptovaluuttoihin. Muistutan, että kryptoilla on paljon erilaisia käyttötarkoituksia, tätä ei moni tiedä. Lukemalla kunkin krypton/kryptoprojektin whitepaperin saa paremmin selkoa siitä, minkälaisen reaalimaailman ongelman mikäkin “valuutta” yrittää ratkaista.
Kiitos kommentista!
En tiedä miksi tulkitsit tekstin “liian kriittiseksi ja yksipuoliseksi bitcoinia sekä muita kryptoja kohtaan”, kun en tässä ottanut oikeastaan mitään kantaa siihen, mikä on Bitcoinin tai jonkun muun krypton asema yhteiskunnassa 5-10 vuoden päästä. Analysoin vain sitä, mitä Bitcoinin hinnassa ja ihmisten käytöksessä tapahtuu, sekä esitin erilaisia arvauksia/skenaarioita jotka voivat vaikuttaa hintaan lyhyellä tähtäimellä. Tässä kohtaa toivoisin kaikkien ymmärtävän, että nämä ovat vain arvauksia ja voivat osoittautua täysin vääriksi. Niitä on silti mielenkiintoista pohtia, koska jostain keskustelu täytyy aina aloittaa.
“Vielä vuonna 2018 karu tosiasia on se, että rahan lähettämisessä voi kestää jopa päiviä, ennen kuin se saapuu vastaanottajalleen. Kryptot ratkaisevat tämän ongelman, tosin nyt bitcoinilla on ongelmia transaktiokustannuksissa sekä -nopeuksissa. Maailmassa on myös yli 2 miljardia ihmistä ilman omaa pankkitiliä, kryptot tulevat tässäkin apuun.”
En kiistä tätä, mutta niin aika moni muukin asia ratkaisee saman ongelman. Ajattelusi on turhan yksiulotteista tässä kohtaa. Katso vaikka mitä Intia on tehnyt luodessaan Aadharin. Ratkaisi juuri tuon esittämäsi ongleman: Loivat koko kansan kattavan digitaalisen maksujärjestelmän joka on virtuaalisesti ilmainen ja toimii ilman middle mania. Tässä ei toki ole distributive ledgeriä, se toimii ilman sitä. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin miltä ne näyttävät. Tämä ei ole kritiikkiä kryptoja kohtaan, vaan sitä ajattelua, että ne ovat ainoita ratkaisuja näihin ongelmiin.
“Nämä eivät todellakaan ole mitään tulppaaneja, joilla ei ole mitään oikeata käyttötarkoitusta. Moni ei tiedä sitä, että lohkoketjuteknologiaa ja krypto”valuuttoja” käytetään moneen erilaiseen asiaan, ei pelkästään maksamiseen. Jotkut puhuvat lohkoketjuteknologiasta jopa Internet 3.0:llana.”
Ainakaan minä en ole kutsunut Bitcoinia ym. kryptoja tulppaaneiksi. Tuskin kukaan järjellinen ihminen on, koska ne ovat yksiselitteisesti eri asia. Mitä taas tulee lohkoketjuteknologiaan, niin se on aivan asia erikseen, kuten artikkelissanikin totesin. Kaikki tiedostavat tämän. Siksi yritykset kehittävät omia yksityisiä blockchain sovelluksia. Bitcoin/mikään muukaan kryptovaluutta ei ole siis ainakaan vielä syrjäyttänyt yhtään mitään. Sen sijaan mitä on kyllä tapahtunut, on uusien yksityisten blockchainiin perustuvien teknologoiden ja sovellusten synty. Esim. Visa (jonka piti olla yksi Bitcoinin disruption kohteista) on kehittänyt oman yksityisen blockchain-B2B-sovelluksen, B2B-connectin. Blockchainin disruptio on havaittu kaikilla sektoreilla ja siksi firmat on alkanut kehittää omia yksityisiä blockchain-sovelluksia esim. taloushallintoon, arvopaper/johdannaiskauppaan, lakiin (smart contracts) yms. liittyen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki kehittää omia yksityisiä blockchain-sovelluksia joissa ei välttämättä ole edes tarvetta tokenien käytölle tai jos on, niin näillä on arvoa vain tämän systeemin sisällä. Tämä ei ole kannanotto yhtään mistään, vaan observaatio siitä, että mikään kryptovaluutta ei ole ainakaan vielä aiheuttanut sitä luvattua disruptiota. Korkeintaan ne ovat herätelleet yrityksiä tekemään asian itse.
“Tällä hetkellä kryptoja omistavat/käyttävät alle 1% kansasta, mitä jos viiden vuoden päästä vaikkapa 3% maailman ihmisistä omistaa tai käyttää kryptoja maksamisessa? En näe tätä skenaariota ollenkaan mahdottomana. Entä 10 vuoden päästä? Voi olla, että tulevaisuudessa moni kuplanhuutelija katuu, ettei sijoittanut uuteen ja todennäköisesti maailmaa mullistavaan teknologiaan.”
Mikään skenaario ei ole mahdoton. Sijoittajan kannalta kyse on siitä, että mikä on eri skenaarioiden todennäköisyys ja sen perusteella sijotukselle laskettu odotusarvo. En ole nähnyt vielä yhtään hyvää laskelmaa tästä enkä osaa sitä itsekään tehdä, joten siksi en toistaiseksi sijoita kryptoihin. Minun puolestani joku voi aivan hyvin keksiä vaikka viisasten kiven, “menetetyt tuotot” eivät ole koskaan ajaneet ketään konkurssiin.
Esitit verkostoefektin, joka onkin ihan pätevä argumentti, mutta mikä vaihtoehtoiskustannus liittyy siihen, että käyttäjät siirtyy esim. Bitcoinista johonkin toiseen kryptoon? Voisi olla järkevää omistaa kaikkia maailman kryptoja, koska kukaan ei pysty tarkkaan tietämään mikä näistä tulee tulevaisuudessa dominoimaan (jos mikään). Itse kuitenkin pysyttelen muissa valuutoissa niin kauan, kunnes alkaa vaikuttaa siltä, että fiat-rahan arvo suhteessa sillä ostettaviin hyödykkeisiin/palveluihin alkaa sulaa vauhdilla. Hyperinflaatiolle paras suoja on kuitenkin tähän mennessä ollut vain yksi valuutta, kulta.
Arvon säilyttäminen on huomattavasti realistisempi rooli kryptoille, mutta toistaiseksi volatiliteetti on liian suurta. Kryptoja voi myös aina tulla lisää, kultaa ei. Lisäksi kulta on fyysistä, joten yksi aurinkomyrsky ei lakkauta sen käyttämistä.
En tiedä mitä tarkoitat “kuplan huutelijalla”, mutta kuten jo sanoin, en ole ottanut kantaa siihen, mikä on bitcoinin hinta 10 vuoden päästä. Maailmassa on paljon kuplia, jotka ovat romahduksen jälkeen toipuneet niin, että hinnat ovat nousseet reilusti kuplahintoja korkeammalle pysyvästi. Näin voi käydä aivan hyvin myös Bitcoinin kohdalla. Edellinen kurssinousu on täyttää kuitenkin aika kiistattomasti spekulatiivisen kuplan kriteerit, joten kyse ei ole mistään “Kuplan huutelusta” vaan tosiasioiden kertomisesta. Bitcoinin kurssi on nyt romahtanut hieman yli 50 %, mikä on aika tyypillinen romahdus esim. osakemarkkinakuplissa. Kukaan ei kuitenkaan osaa ennustaa hintoja, joten ehkä nyt nähtiin pohjat, ehkä ei. Kupla on kuitenkin ollut olemassa, siitä ei pääse mihinkään.
Jos olet täysin varma, että täytät ne kriteerit “muita enemmän tietävästä sijoittajasta” ja koet saavasi positiivista odotusarvoa kryptosijoituksilla, niin onnittelut siitä. Mulla ei ole mitään intressiä epäillä tätä, mutta itse koen asian niin, että on helpompiakin “pokeripöytiä” missä istua. Jokainen saa kuitenkin valita missä haluaa pelata, joten kannattaa valita fiksusti omien kykyjen ja substanssiosaamisen mukaan.