Sanon näin alkuun, että blogini päätarkoitus ei ole puhua politiikasta. Nyt on kuitenkin niin tärkeää ja jopa blogin teemaan liittyvää asiaa, että on pakko avata suu. Kysessä on siis suomalainen omistajuuskulttuuri. Ennenkuin mennään kunnolla asiaan, niin lyödään pöytään muutama fakta.
- Julkisesti noteeratusta (julkisen pörssin) yhtiöstä saatavista osingoista 85% on veronalaista tuloa. Tästä 85% maksetaan 30-32% osinkovero. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajan saamasta koko osinkosummasta veroa maksetaan 25,5-27,2%.
- Ns. yritysvero on tällä hetkellä 20%. Yritys siis maksaa saamistaan voitoistaan 20% veron.
- Koska osingot maksetaan yhtiön tekemästä tuloksesta, on kokonaisveroprosentti omistajan saamille osingoille 45,5-47,2 % !
Kyllä, luit aivan oikein! Julkisen pörssiyhtiön osakkeenomistajana maksat siis pahimmillaa lähes 50% veroa saamastasi osingosta. Älä kuitenkaan vielä meneteä tajuntaasi. Tiedäthän, että osakkeenomistajana sijoittamasi pääoma kuuluu yritykselle ja yritykset voivat mennä konkurssiin! Ainoasta palkkiosta jonka vuosittain saat siitä, että olet riskeerannut yritykseen sijoittamasi pääoman, lähes 50% menee valtiolle. Mitä vielä odotat? Myy äkkiä osakkeesi ,jos sinulla vielä sellaisia on, ennen kuin menetät kaiken. Säästät selvää rahaa, sillä myyntivoitoista verotetaan vain korkeintaan 33%. Kuka osakkeita nykyään edes omistaa? Mun mielestä jo aika vanha juttu.
- Yksityinen yritys maksaa saman yhteisöveron siinä missä julkisetkin eli 20%
- Osakkeenomistajien saamista osingoista veronalaisuuten kuuluu 8% yrityksen nettovarallisuudesta.
- Kuvitellaan, että yrityksen nettovarallisuus on 10 000 euroa ja omistat yrityksen kokonaan. Päätät maksaa yrityksen omistajille (eli itsellesi) 1000 euroa osinkoa. Tästä veronalaista tuloa on siis 8% nettovarallisuudesta eli 800 euroa. Nyt meneekin jo hieman hankalaksi (voit halutessasi skipata seuraavaan kohtaan); Tästä 800 eurosta 25% ja jäljelle jäävästä 200 eurosta 75% on veronalaista tuloa. 800 euron osasta veronalaista tuloa on siis 25% eli 200 euroa. Tästä 200 eurosta peritään varsinainen osinkovero joka on 30-32% eli noin 60 euroa. Jäljelle jäi vielä 200 euron osa, josta 75% eli 150 euroa on veronalaista. Tästä 150 eurosta peritään ansiotulovero, joka riippuu siis sinun ansiotuloistasi. Olkoon se nyt vaikka 30%. Tällöin maksat tästä 150 eurosta veroa 45 euroa.
- 45+60=105.
- 1000 euron osingoista maksat siis noin 105 euroa eli 10,5% veroa jos ansiotuloverosi olisi 30%.
- Yksityisen yhtiön omistajana kokonaisveroasteesi on siis 20+10,5 = 30,5 %
- Se on siis puolet pienempi kuin julkisen osakeyhtiön omistajalla!
Mihin osinkoja tarvitaan?
Yhtiöt voivat kasvattaa omistaja-arvoa pääasiassa kahdella eri tavalla. Mitätöimällä eli ostamalla takaisin omia osakkeita sekä maksamalla osinkoa. Jos osinkoja ei olisi olemassa omistaja-arvon lisäys varsinaisen omistamisen vaiheessa olisi mahdotonta. Toki omien osakkeiden mitäntöinti pienentää osakekantaa ja siten mahdollistaa suuremman osakekohtaisen tuloksen, joka saa todennäköisesti osakekurssin pörssissä nousuun. Mutta realisoituuko tämä varsinaisesti omistajuusvaiheessa? Ei. Tämä nostaa vain myyntivaiheessa tapahtuvaa “omistaja-arvon” realisoitumista, jos sitä enää siinä vaiheessa omistaja-arvoksi voi edes kutsua. Jos osinkoja ei olisi olemassa, osakesijoittamisen tuotot perustuisivat ainoastaan myyntivoittoihin. Tästä seuraisi tilanne, jossa kärjistetysti sanottuna kellään ei kiinnostaisi pitkäjänteinen omistaminen vaan lyhyen aikavälin, muutamien vuosien tai pahimmillaan kuukausien, pikavoitot. Korkea osinkoverotus ajaa markkinat kohti tätä tilannetta.
Koko Suomi mukaan
Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään tasa-arvokysymys. Kuten jo mainitsin, osinkoveroalen hyödyt olisivat aivan varmasti näkyneet yritysten investoinneissa. Sen lisäksi se olisi varmasti houkutellut markkinoille sijoittajia muiden sijoitusinstrumenttien, kuten korkotuotteiden parista. Tämä olisi lisännyt likviditeettiä markkinoilla, joka taas houkuttelisi sekin yksityisiä yrityksiä listautumaan pörssiin. Pitkällä aikavälillä myös ulkomailta tuleva pääoma suomeen kasvaisi. En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. Vaikka olen kapitalisti henkeen ja vereen, niin olen mielummin valmis nostamaan vaikka myyntivoittoveroa kunhan osinkovero saadaan alas.
Toinen syy on osin se se, että meillä on liian rankka perintöverotus. Miksi omistaa yhtään mitään, kun kuollessasi jätät perillisille taakan, jonka maksamiseen voi pahimmillaan mennä useita vuosia. Fakta on se, että suomi tarvitsee lisää Herlinin, Walhroosin ja Fazerin kaltaisia suuromistajia, jotka ovat sitoutuneita omistamaan yritystä myös vaikeinakin aikoina. Vain silloin yritykset uskaltavat ottaa riskejä.
Puhuessani kansankapitalismista, valistuineimmilla keittiövirkamiehillä tuli varmasti heti mieleen argumentti “Onhan meillä Solidium!”. Vastaan tähän vain lyhyesti; Onko oikein, että valtion taholta jokin virkamies tai poliitikko päättää mitä yritystä rahoitetaan kansalaisten rahoilla ja mitä ei? Mielestäni markkinoiden (kuluttajat ja sijoittajat) tulisi päättää mitkä yritykset pysyvät hengissä, ei valtion. Toisekseen sijoitustoiminnassa on loppujen lopuksi kyse tuotosta. Solidium sijoittaa koko kansan verorahoja ja jos katsotaan miten tämä kerho meidän rahoillaan on viimeaikoina sijoituksissaan menestynyt niin ei kovin hyvin. Kuten Nordnetin strategi Jukka Oksaharjukin sen totesi ” Väsähtänyt meklari olisi sijoittanut sekä vuoden että viiden vuoden tähtäimellä Solidiumia paremmin nukahtamalla näppäimistölle ja ostamalla joka ikistä listan yhtiötä”.
Suomi nousuun!